Jännitys tiivistyy...!

Kokonaiset kuusi päivää ultraan. KUUSI. Keskiviikkona 4.4 selviää onko Ninjan masussa minkäänlaista elämänalkua kasvamassa vai ei! Voitte vaan uskoa kuinka tässä kärvistellään jokaisen päivän kanssa, ikinä ei ole aika kulunut näin hitaasti...

Ninja on kyllä osoittanut erilaisia merkkejä siitä, että voisi olla tiineenä. Kovasti pitäisi tyttöä helliä ja rapsutella, se haluaa olla seurassa paljon enemmän ja melkein tunkee syliin asti :D Muutenkin on ottanut vähän rauhallisemman tahdin, vaikka energiaa riittää niin ei tohota menemään kuten yleensä. Ahneus -jota muutenkin riittää- tuntuu lisääntyneen ja alavatsan nisät ovat turvonneet. Mahasta vaikea sanoa mitään.
Aijuu ja tänä aamuna Ninja oli pahoinvointinen ja oksensi mahanesteitä vaikka ruoka-annosten välillä ei ollut mitään epänormaalia väliä. Aamupahoinvointia, neeh?

En silti haluaisi tulkita itse mitään, tietysti nämä kaikki yhdessä antaisi varaa toivoa, mutta asiat on varmoja vasta sitten kun varmaksi todetaan joten pitää nyt vaan selvitä tuonne keskiviikkoon asti. HUOHHH.

Ninjaa ei pahemmin stressaa :D

Tuloksia!

Haimatulehdustestin tarkempi analyysi antoi tulokseksi NEGATIIVINEN :)
Mitä kyllä osattiin odottaakin, ei kyllä yhtään täsmännyt varsinaiseen haimatulehdukseen kun pomppas niin nopeasti ja samoten Ninja palautui niin nopeasti.  Tämä oli kuitenkin ihana uutinen, Ninjakin on jo ihan täysin oma itsensä, menee, touhottaa ja komentaa kuten aina :D

Maanantaina 10:00 herpesrokotuksille ja kysellään ultrasta. Se kun osuisi pääsiäiselle just silleensä, että pitää katsoa ultrataanko vähän ennen vai jälkeen. Ah taas seuraavanlaista jännitystä.

Tilannepäivitystä

Ihanaa päästä kirjottamaan, että Ninja EI tarvinnutkaan suonensisäistä ravintolisää/nesteytystä, sillä olo oli kohentunut aamuun mennessä selkeästi paremmaksi. Ninja oksensi vielä yhden kerran aamuyöllä, mutta sen jälkeen nesteet pysyivät sisällä ilman enempiä yökkäilyjä.

Anne Kolsi, sama lääkäri joka hoiti siemennyksen, otti Ninjan tänään aamulla vastaan, juteltiin ja hän otti vielä nopean verikokeen, yleiset tulehdusarvot edelleen ok ja punasolujen määrä normaali. Antoi Ninjalle vielä puoli litraa nesteytystä ihan vaan nahan alle sekä ohjeistuksen tyttösen syömisiin ja juomisiin, sekä pyysi soittamaan heti jos meinaa tulla takapakkia.

Mitään ongelmaa ei ole nyt ollut. Ninja saa pidettyä nesteet sisällä ja on jopa syönyt pienen pieniä annoksia riisi-kana-piimä seosta hyvällä ruokahalulla, eivätkä nekään ole heittäneet masua sekaisin! Tärkeintähän tosiaan oli nyt saada Ninja syömään ja nähdä että pysyvätkin sisällä. Antibioottikuuri annetaan loppuun ja elimistöä tukeva hoito on tosiaan sama, tulee sitten tulokseksi haimatulehdus tai ei -tästä kuullaan vasta loppuviikosta kun näyte lähetellään nyt eteenpäin.

Pienet munasolut onneksi kelluvat vielä tästä tietämättöminä siellä kohdussa, toivo elää että saataisiin tämä ihmepöpö hoidettua ennen kuin pikkukaverit alkavat kiinnittyä kohdunseinämään :')

Tänään kyllä niin kiva päivä, ihanaa nähdä miten Nipatus palailee taas takaisin terveeseen rytmiinsä.

Yksi askel eteen, kaksi taakse

Tänään on ollut kyllä synkkä päivä. Ninjan vointi huononi tässä lauantai-sunnuntai välisenä yönä, alkoi ripuloinnilla ja juostiinkin koko yö oudossa, lämpimässä lumipyräkässä. Rajua ripulointia Ninjalla on ennenkin ollut, mutta tällä kertaa tytön olo ei helpottunut mahan tyhjennettyä. Levoton läähätys oli jatkuvaa ja pian alkoi runsas nesteiden oksentaminen. Aina kun joi lisää, oksensi parin minuutin jälkeen kaikki ulos. Sen jälkeen seurasi takapään lihasten tärinä, kuolaaminen ja tassujen nuoleskelu, ei pystynyt asettumaan aloilleen ja oli koko ajan tukalan oloinen.

Samantien soittoa päivystykseen, onneksi päästiin puolen tunnin sisään paikanpäälle ja lääkäri olikin jo infottu siemennystaustasta.

Ninjalta otettiin verikoe; mittaamaan verestä yleiset tulehdusarvot ja sitten myös haimatulehduksen pikatesti (rajun oksentelun ja ripuloinnin vuoksi). Lisäksi mitattiin lämpö, joka olikin noussut hieman sillä tulos oli 39,8 ja annettiin nesteytystä nahan alle. Myöskin antibioottipiikki tuikattiin jo heti alkuun, tiineys-ystävällistä versiota.
Tulehdusarvot oli nollissa, mitään ei löytynyt sieltä, mutta haimatulehduksen pikatesti oli kuin olikin positiivinen... Huomenna siis mennään selvittämään lisää, Ninja joutuu todennäköisesti suonensisäiseen hoitoon ja veriputkilo lähetetäänkin tarkempiin tutkimuksiin jotta päästäisiin selvyyteen että mikä tuolla elimistössä nyt noin hyökkää. Tuo pikatesti vielä itsessään ei ole tarkka, eikä välttämättä tarkoita suoraan haimatulehdusta, vaan kyse voi olla tavallisemmasta mutta rajusta suolistotulehduksesta.

Kotiin lähdettiin hiukan parempivointisen koiruuden kanssa, laukussa pahoinvointiestolääkettä ja antibioottikuuri. Hintaa koko lystille, tälleen kivasti sunnuntain päivystyksestä tuli 328e!

Se, miten tämä vaikuttaa tiinehtymiseen, on vielä kysymysmerkki. Sinänsä välitöntä hätää ei sen osalta ole, sillä munasolut vielä kelluskelevat siellä kohdussa irtonaisina, eivätkä ime emosta mitään. Mikäli tuolla joku tulehdus jyllää, päästään se toivottavasti nujertamaan pian, ennen hedelmöittyneiden munasolujen kiinnittymistä. Positiivista tässä on se, että päästiin heti hoitoon ja lääkkeet on jo. Huomenna ollaan vähän fiksumpia.

Mutta tämmöstä tää elämä, kaikkea se osaakin kesken kaiken eteen heittää. Tärkeintä että saadaan Ninjan olo paremmaksi ja normalisoitua takaisin. Nyt neiti pystyy jo torkkumaan rauhassa, mikä on mukavaa edistymistä.

Operaatio Siemennys

Tänään se todella koitti, Ninjan kohtuun on nyt istutettu Cainin pikku-uimarit!

Aamu alkoi raastavalla odotuksella, tässä välissä kun on ehtinyt olla ylimääräisiä yllätyksiä, haasteita ja paniikin poikasia, mutta piankos Haaviston Maaritin valtaisa paku valloitti hyvän siivun pihan parkkipaikasta ja saatettiin katsastaa kaksikon kemiat + pitää pieni kuvaustuokio!
Itse ihan yllätyin miten avoimen iloisesti ja leikkisästi Ninja otti Cainin vastaan, häntä heilui ja heti olisi pitänyt päästä leikkipainimaan jännittävän sulhon kanssa, tosin selkään ei saanut innokas mies hyppiä kun sai jo örinäpalautetta :D Ninja on selkeästi niitä tyttöjä, jotka vaatisi pitkät lämmittelyt ja liehittelyt ennen suostumusta tositoimintaan -mikäli siis ihan luomusti astuttaisi. Oli kuitenkin ilahduttavaa nähdä miten kaksikko otti toisensa vastaan vaikka ei saanutkaan sen vapaammin yhdessä telmiä, tylsissä hihnoissa piti olla ja olihan noissa hormoonien valtaamissa vesseleissä pitelemistäkin...

Noh, eläinlääkäriltä tuli soitto lähemmäs kahta, että Ninjan progetestien tulos oli 10,5 pintaan ja aikalailla niin täydellinen arvo kuin vain voi tähän tarkoitukseen olla! Siitä sitten hissukseen valuttiin eläinlääkärin vastaanotolle, siellä tietojen kirjaamista, lomakkeiden rustailua ja viimein takahuoneeseen homman aloittamiseksi.
Cainillä oli ihan selkeästi hommat hanskassa ja pian... no, oli lääkärilläkin hommat muovipussissa kun poika päräytti menemään kauhiaa vauhtia vain pienen ranneliikkeen avustamana :DD Poika on tehnyt tätä aikasemminkin, auttavan käden ojentanut lekuri saikin Cainilta palkaksi herkkiä pusuja. Sen jälkeen oli Ninjan vuoro ja täytyy sanoa että kokemus lieni paljon hauskempi menevälle äijälle kuin meidän neidille, sillä Ninja sai vain rauhoituspiikin pyllyyn, joutui pöydälle ja niinhän se kirurginen siemennys sitten siinä suoritettiin loppuun.

Tuokion kuluttua palattiin takaisin hakemaan heräilevää Ninjaa, uinui lattialla vielä ihan nätisti siihen asti kunnes kuuli mamman äänen (joka puhelimeen hölötti) ja loikkasikin niin nopeasti pystyyn että piti ihan estellä hetken verran. Sen jälkeen tyttö onkin hieman ulissut ja vikissyt krapulaansa kun yrittää selvitä noista rauhoitusaineista, onneksi nyt taas rauhoittui lattialle torkkumaan pidempään. Välillä ponnahtaa pystyyn ja itkeskelee taas, kunnes komennetaan takaisin aloilleen. Hetki hetkeltä alkaa olla parempaan päin, joten eiköhän huomiseen mennessä olla taas ihan normaaleita :)

Jännä päivä kaikenkaikkiaan! Pääsi näkemään monenmoista uutta ja erityisen ihanaa oli tavata Cain livenä. Se on kyllä justiinsa niin häsläävä hönö kun voi olla, äärimmäisen rakastettava ukkeli. Nyt vaan lisää odottelua... Jes. Noin neljän viikon päästä olisi tarkoitus katsastaa ultran kautta että onko siellä päässyt kehittymään ketään. Ainakin lähtökohdat oli eläinlääkärinkin mukaan just niin kohdillaan kun voi olla, että että... sitä uskaltaa vähän toivoa mukavaa lopputulosta.

Loppuun heitänkin pariskunnan kuvatuksia, nauttikaa! :)

Kuvat napsi Maarit Haavisto, kiitokset näistä! :D











 

 

Lisää tuloksia

Soitto tuli, proget nousseet mukavasti 0,4 arvosta 2,7 tienoille, mikä tarkoittaa tasaista tahtia. Ihannetilanteen mukaan huomenna olisi ovulaation paikka ja siemennys tulisi suorittaa pari päivää sen jälkeen, eli tämä tarkoittaisi että perjantai olisi siemennyksen paikka!

siis MIKÄLI asiat menee toivotunlaisesti, kuka tietää jos Ninja haluaa vielä yllättää ja aiheuttaa jotain tempauksia :D Mutta näillä mennään nyt. Seuraava ja toivottavasti täten viimeinen proge-aika on nyt torstaina klo 09:00

Pitäkää peukkuja immeiset!

Progetestirumba

Näin se on alkanut, ramppaaminen verikokeissa juoksukierron etenemisen selvittämiseksi. Testit tehdään Colibrissa ja lääkäriksi meille siunaantui Anne Kolsi, joka nauttii meidän täydestä arvostuksesta sekä luottamuksesta.

Ensimmäiset proget otettiin 29.2 torstaina ja tulos oli 0,4 -eli himpun verran on vielä matkaa jatkettavana, sillä yritetään metsästää arvoja väliltä 6-10 :D
Seuraava aika on varattuna 5.3 maanantaille, tuloksethan tulee tosiaan seuraavana päivänä (paitsi Mäntsälässä on mahdollista saada progetuloksia samana päivänä, me nyt ei sinne lähdettykään ajamaan kun löydettiin muuten niin hyvä paikka niin läheltä, meiltä kun on ehkä 10min matka). Sitten taas katsellaan mikä on tulos ja sen perusteella edetään.

Ninjan kohdalla voidaan ihan rauhassa odottaa arvojen yläpäähän, voi jopa mennä hieman "yli", sillä Ninjalle suoritetaan kirurginen siemennys. Tämä siis tarkoittaa, että sen sijaan että sperma ruikattaisiin emättimeen ja annettaisiin siittiöiden löytää tiensä perille, kirurgisessa siemennyksessä narttu rauhoitetaan ja ultraa apuna käyttäen tuikataan ne nahan läpi suoraan kohtuun. Tämä on tekniikkana vielä asteen varmempi ja toimenpiteen suorittava lääkäri onkin tähän erikoistunut :) Asiasta käytiin keskustelua, eikä lääkäri suostunut sokeasti heti ensikättelyltä vaan halusi punnita tapauksen ja sen syyt erikseen, haluttomana tehdä turhia siemennyksiä taikka rikkoa omia, eettisiä arvojaan. Ja tämä oli ensimmäinen asia, joka herätti minussa luottamuksen tuntua; sen sijaan että rahan ahneuksissa suostuisi mihin vain, tämä ihminen todella haluaa koirien parasta pidemmälläkin tähtäimellä ja on selkeästi asialleen omistautunut. Tietysti suurempaa iloa suo se, että Ninjan kohdalla saatiin onneksi vihreää valoa :)

Nyt katsellaan sitte taas, että mitä tuloksia saadaan seuraavista progeista!